Mennyt taas muutama päivä viime päivityksestä, uups! Mulla oli tarkoitus laittaa nytten kuviakin tulemaan, kun oon pari kertaa kerennyt jo Yukimatsurissakin käydä, mutta ei ku ei, loppu akku kesken eli jos sitä huomenna koittais.
Tänään kyllä oli taas semmonen olo että hitsi kun oliskin sen kameran ladannut vähän aikasemmin... mutta siitä kohta.
Viimenen viikko oikeita tunteja kohta lopuillaan, ja ens viikko onkin sitten tenttejä ja joillakin kursseilla viimeisiä esitelmiä. Itse sain pidettyä tiistaina viimeisen japanin esitelmäni tälle lukukaudelle, eli kaksi koetta jäljellä. Tänään oli myös virallistakin ohjelmaa: saatiin ens lukukauden lukkarit ja rekisteröitymiskaavakkeet ja kaikkia mahdollisia papereita, ja vähän jännittävältä vaikuttaa kurssitarjonta. Hirveän tieteellistä, mutta eiköhän sieltä muutama kurssi meikäläisellekin löydy!
Tuon tilaisuuden jälkeen lähettiin parin kaverin kanssa syömään, ja söin ensimmäistä kertaa tosi hyvää currya! Aikaisemmin söin jotain versiota, mikä ei ihan mun laatuvaatimuksia vastannut, mutta tämänpäiväinen paikka... Ai että, oli hyvää.
Niin joo, ja koska toi paikka aukeni vasta viideltä iltapäivällä, ni mentiin sitä ennen semmoseen tea houseen ihan vaan kupposelle teetä. Oli tosi jännä; tosi pieni olohuonemainen tila, jossa istuttiin sitte pöydän ääressä ja tilattiin jokaiselle oma pikku teekannu teetä (eri laatuja oli reippaasti toistakymmentä) ja sitä sitte pikkurillit pystyssä maisteltiin ja ihasteltiin kuppien yksityiskohtia.
Sen jälkeen tosiaan siis se curry. Siitä sitten oli tarkoitus jokaisen mennä omille teilleen, mutta eräs keksi mennä testaamaan erästä pikkukahvilaa, ja mentiin sitten sinne. Ja voi että mikä säkä: satuttiin paikalle 20 minuuttia ennen jazz-liveä! :D Mentiin yläparvelle istumaan ja sieltä sitte kuunneltiin livebändiä. Hassua oli, että soittajat oli kaikki harmaahapsisia papparaisia, ja paikan omistaja (herttainen mummeli) soitteli kunnon jazz-pianoa... Ja vieraileva naislaulaja oli aivan mahtava! Saattaapi olla että löydettiin uus kantis ;D
Eli olis ollu kiva jos ois ollu kamera mukana. Huoh.
Perjantaina meen kolmannen kerran käymään paikallisessa Yukimatsurissa (Snow Festival), joka vetää turisteja ympäri maailmaa, ja sen takia meillekin on tarjottu viime aikoina ravintoiloissa englanninkielisiä ruokalistoja... Se helpotuksen ilme, kun henkilökunta kuulee, että joku ulkkari osaa japania - priceless! Lauantaina sitte Sapporo International Night tapahtuma, ja la-iltana sitte Ootakiin hiihtomaratoniin osallistumaan!
Tällaisia seikkailuja siis luvassa tässä ihme maassa.... :)
Tänään kyllä oli taas semmonen olo että hitsi kun oliskin sen kameran ladannut vähän aikasemmin... mutta siitä kohta.
Viimenen viikko oikeita tunteja kohta lopuillaan, ja ens viikko onkin sitten tenttejä ja joillakin kursseilla viimeisiä esitelmiä. Itse sain pidettyä tiistaina viimeisen japanin esitelmäni tälle lukukaudelle, eli kaksi koetta jäljellä. Tänään oli myös virallistakin ohjelmaa: saatiin ens lukukauden lukkarit ja rekisteröitymiskaavakkeet ja kaikkia mahdollisia papereita, ja vähän jännittävältä vaikuttaa kurssitarjonta. Hirveän tieteellistä, mutta eiköhän sieltä muutama kurssi meikäläisellekin löydy!
Tuon tilaisuuden jälkeen lähettiin parin kaverin kanssa syömään, ja söin ensimmäistä kertaa tosi hyvää currya! Aikaisemmin söin jotain versiota, mikä ei ihan mun laatuvaatimuksia vastannut, mutta tämänpäiväinen paikka... Ai että, oli hyvää.
Niin joo, ja koska toi paikka aukeni vasta viideltä iltapäivällä, ni mentiin sitä ennen semmoseen tea houseen ihan vaan kupposelle teetä. Oli tosi jännä; tosi pieni olohuonemainen tila, jossa istuttiin sitte pöydän ääressä ja tilattiin jokaiselle oma pikku teekannu teetä (eri laatuja oli reippaasti toistakymmentä) ja sitä sitte pikkurillit pystyssä maisteltiin ja ihasteltiin kuppien yksityiskohtia.
Sen jälkeen tosiaan siis se curry. Siitä sitten oli tarkoitus jokaisen mennä omille teilleen, mutta eräs keksi mennä testaamaan erästä pikkukahvilaa, ja mentiin sitten sinne. Ja voi että mikä säkä: satuttiin paikalle 20 minuuttia ennen jazz-liveä! :D Mentiin yläparvelle istumaan ja sieltä sitte kuunneltiin livebändiä. Hassua oli, että soittajat oli kaikki harmaahapsisia papparaisia, ja paikan omistaja (herttainen mummeli) soitteli kunnon jazz-pianoa... Ja vieraileva naislaulaja oli aivan mahtava! Saattaapi olla että löydettiin uus kantis ;D
Eli olis ollu kiva jos ois ollu kamera mukana. Huoh.
Perjantaina meen kolmannen kerran käymään paikallisessa Yukimatsurissa (Snow Festival), joka vetää turisteja ympäri maailmaa, ja sen takia meillekin on tarjottu viime aikoina ravintoiloissa englanninkielisiä ruokalistoja... Se helpotuksen ilme, kun henkilökunta kuulee, että joku ulkkari osaa japania - priceless! Lauantaina sitte Sapporo International Night tapahtuma, ja la-iltana sitte Ootakiin hiihtomaratoniin osallistumaan!
Tällaisia seikkailuja siis luvassa tässä ihme maassa.... :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti