Oon saattanutkin jo joillekin kavereille ja tutuille ja siskonkissankumminkaimalle avautua siitä, miten oon Japanissa alle kuukauden/kolmen viikon/kahden viikon päästä enkä vieläkään tiedä, minne asun tai tuleeko mua kukaan vastaan sinne Chitosen lentokentälle.
Toivomukseni kuitenkin kävivät toteen, ja oli tänä aamuna saapunut sähköpostia, missä kerrottiin että kyllä, minua tullaan lentokentälle vastaan ja että pitäisi ääntä kohti suunnistaa (no ei oikeasti, mun "supporter" pitää jotain paperia) ja että saan sitten lähempänä kampusta tietää, mihin kämppään pääsen.
Hain tietty porvaripellenä kaikkein kalleimpaan asuntolaan, ja pääsinkin sitten sinne! :) Kaveri suositteli sitä, ja vaikka kävelymatka koululle oliskin vähän pidempi, niin eipä se mua haittaa. Oon sen verran mukavuudenhaluinen ja yksityisyyttä arvostava henkilö, että oma kylppäri voittaa vähän kalliimman vuokran. Jos mä kerta vuoden tulen asumaan siellä, niin sama asua mukavasti :) Ootan jo innolla, että millasen huoneen sitten saan, ja etenkin millasia naapureita saan! Aivan mahtavia, tietenkin ;D
Mikä ei ole ihan yhtä mahtavaa on se, että oon enää pari päivää Oulussa, kavereiden ja poikakaverin kanssa... Kyllähän mä nyt haluan siskojakin ja äitiä nähdä ennen lähtöä, ja käydä samalla hakemassa se viisumikin, mutta kyllä se vähän raskaalta tuntuu jättää kaikki tärkeät ja rakkaat ihmiset tänne pohjoseen... Sen verran tiukalla seulalla valitut piirit ;)
Oon alottanut siis jo pakkaamisenkin ja huoh kun tuota tavaraa on paljon! Tai no, ongelmahan on se, etten tiiä miten paljon kannattais ottaa mukaan. Miten paljon löydän vaatteita Japanista, vai otanko koko vaatekaapin lentokoneeseen mukaan. Armas avokkinihan on sitä mieltä, että kaikki vaan mukaan ni ei tarvi liikoja miettiä, mutta itse en ole ihan samaa mieltä :P Noh, jos tavaraa tulee liikaa niin kusti polkee ja posti kulkee (suunnittelin että lähetytän talvikamppeeni avokilla ;D)
Takasin pakkaamaan ;_;
Toivomukseni kuitenkin kävivät toteen, ja oli tänä aamuna saapunut sähköpostia, missä kerrottiin että kyllä, minua tullaan lentokentälle vastaan ja että pitäisi ääntä kohti suunnistaa (no ei oikeasti, mun "supporter" pitää jotain paperia) ja että saan sitten lähempänä kampusta tietää, mihin kämppään pääsen.
Hain tietty porvaripellenä kaikkein kalleimpaan asuntolaan, ja pääsinkin sitten sinne! :) Kaveri suositteli sitä, ja vaikka kävelymatka koululle oliskin vähän pidempi, niin eipä se mua haittaa. Oon sen verran mukavuudenhaluinen ja yksityisyyttä arvostava henkilö, että oma kylppäri voittaa vähän kalliimman vuokran. Jos mä kerta vuoden tulen asumaan siellä, niin sama asua mukavasti :) Ootan jo innolla, että millasen huoneen sitten saan, ja etenkin millasia naapureita saan! Aivan mahtavia, tietenkin ;D
Mikä ei ole ihan yhtä mahtavaa on se, että oon enää pari päivää Oulussa, kavereiden ja poikakaverin kanssa... Kyllähän mä nyt haluan siskojakin ja äitiä nähdä ennen lähtöä, ja käydä samalla hakemassa se viisumikin, mutta kyllä se vähän raskaalta tuntuu jättää kaikki tärkeät ja rakkaat ihmiset tänne pohjoseen... Sen verran tiukalla seulalla valitut piirit ;)
Oon alottanut siis jo pakkaamisenkin ja huoh kun tuota tavaraa on paljon! Tai no, ongelmahan on se, etten tiiä miten paljon kannattais ottaa mukaan. Miten paljon löydän vaatteita Japanista, vai otanko koko vaatekaapin lentokoneeseen mukaan. Armas avokkinihan on sitä mieltä, että kaikki vaan mukaan ni ei tarvi liikoja miettiä, mutta itse en ole ihan samaa mieltä :P Noh, jos tavaraa tulee liikaa niin kusti polkee ja posti kulkee (suunnittelin että lähetytän talvikamppeeni avokilla ;D)
Takasin pakkaamaan ;_;
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti