perjantai 16. syyskuuta 2011

Viisuminhaun alkeet

Aaaaaalrightie then, nyt on viisumi hallussa! Eikä meinannut ees kauheasti jänskättää tällä kertaa.

Viisuminhakuhan siis tapahtuu Japanin suurlähetystössä Helsingissä (osoite Unioninkatu 20-22), ja sinne pitää etukäteen ottaa mukaan Certificate of Eligibility, joka lähetetään Japanista, passi, passivalokuva koko 4,5cm x 4,5 cm, sekä 25 euroa käteisenä ja tasarahana. Asiaa auttaa ja nopeuttaa myös se, jos on tulostanut suurlähetystön sivuilta viisumianomuskaavakkeen, johon mm. se kuva tulee.

Viisumianomuskaavakkeen täyttö oli ehkä hermoja raastavinta, koska oon tosi huono täyttämään kaavakkeita - lähinnä siis siinä mielessä, että "voinko mä pistää tähän kohtaan tätä" tai "onkohan tää sanamuoto nyt oikein" tai "jos en tiiä ni mitä laitan sitte tähän" -tyylistä paniikkia on aina havaittavissa, kun mulle annetaan lippulappusia raapusteltavaksi.

No se hakemuskaavake. Siinä oli sellasia normaaleita kysymyksiä, kuten nimi, sukupuoli, Japaniin saapumispäivä, mille lentokentälle saapuu kun astuu Japanin maaperälle; ei mitään ongelmia niiden kanssa. Mutta sitten, kun sinne olisi pitänyt täyttää jotain tarkempiakin tietoja, kuten "guarantor or reference in Japan" sekä kyseisen henkilön osoite, puhelinnumero ja suhde hakijaan (eli minuun) meinasi iskeä pieni paniikki. Mitä häh, en mä tunne ketään japanilaista niin hyvin, että osaisin sanoa mikä sen puhelinnumero on tai mikä sen osoite on.

Ja sitten kun henkilökunta ei voi neuvoa "laita tuo nimi tuohon ja sitte vaikka toi tohon" kuten jossain kv-yksikössä useimmiten voidaan, niin kyllä alkaa vähän pelottaa, että entä jos täytän tän väärin, entä jos ne ei tykkää siitä, kun en tiedä kaikesta heti kaikkea... Onneksi, onneksi mulla oli yks fiksummista isosiskoista mukana, joka sitten auttoi mua laittelemaan sinne sopivia nimiä ja suhteita. Ja kyllä se meni virkailijalle läpi, ja olivat kyllä ystävällisiä siinä, että tekivät sen viisumin klo 12 jälkeen, vaikka heillä virka-aika on 9:30-12 ja 13:30-16:30... Viisumin tekemiseenhän meni mulla se ruhtinaalliset 15 minuuttia (jos eilistä ei siis lasketa, eh eh eh...)

Sain sitten sieltä mukaani viisumin siinä passissani (voi ei miks mä aina näytän tolta valokuvissa), ja Certificate of Eligibility niitattuna viereiselle sivullem sekä kuitin ostoksestani, muistutuslappusen siitä, että pitää muistaa tehdä ulkomaalaisrekisteröintitsydeemi 3kk:n sisällä viisumin myöntämisestä, lappunen siitä, että koska mulla on single-entry permit viisumissa, en saa poistua maasta ilman re-entry viisumin hakemista... ja viimeinen lappu olikin semmoinen missä oli kaikki ohayougozaimasut ja tasuketet opetettu.

Että semmosta. Kyllähän se jänskätti, mutta onpahan sekin nyt hoidettu pois alta! :)

1 kommentti:

  1. Ehkei kyse ollutkaan niinkään isosiskon fiksuudesta vaan ennemminkin työssään jo harjaantuneesta pikku byrokraatista? ;)

    VastaaPoista