Näytetään tekstit, joissa on tunniste japanilaisia tapoja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste japanilaisia tapoja. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Juhlia ja yukatoja

Kiirettä pitäny viime päivinä, ja vaikka se vähän kirpaseekin tunnustaa, niin ei ihan täysin opiskelujen parissa... Sapporossa on nyt olutfestivaalit menossa, ja Odori-puistossa on Sapporo-, Kirin-, Asahi-, Suntory-oluiden lisäksi muutamia eurooppalaisia olutmerkkejä maistelussa, ja totta kai sielläkin on sitte tullut käytyä (kerran vaan, tosin). Terassikausi siis aukastu täälläkin :)

Iltainen Odori-puisto ja yksi monista anniskelualueista
En oo ihan selvillä siitä, saako Japanissa anniskella ulkona. Sellainen käsitys mulla on, että keskellä kaupunkia kaljapullo kourassa kulkeminen on vähän... noh, ei hyvä, mutta ilmeisesti tämmöset "festivaali"-tyyppiset tapahtumat on ok. Oli aika mahtavaa nähdä, miten jonkun olutmerkin alueella saattoi ostaa semmosen 10 litran tynnyrin omaan pöytään ja juoda sitä, ja jossain toisella saattoi ostaa semmosen neljä litraa vetävän pitkän putken, joita henkilökunta sitten kuskasi ympäriinsä. (Ne ovat kuulemma vaihtarien keskuudessa niin suosittuja, että joskus niitä on otettu ihan mukaan matkamuistoksi...)

Party hard!

Tollasten hengailuiltojen lisäksi meille järjestettiin ihan kunnon läksiäisetkin! Suomi-seura, jonka suomen kielen tunneilla tosiaan osa meistä vaihtareista käy auttamassa, järjesti meille yakiniku-juhlat tosi kivassa paikassa, ja siellä meniki sitte aika mukavasti syöden ja juoden. Seuraavana päivänä oliki sitte tosi helppoa ja mukavaa mennä japanin kirjoittamiskurssin loppukokeeseen... mutta eipä siitä enempää :)

Yksi suomen kielen oppiryhmistä

Perjantaina täällä Sapporossa järjestettiin kunnon ilotulitustapahtuma, ja tuntu siltä että puoli kaupunkia saapui Toyohira-joen rannalla ilotulituksia katsomaan. Ilotulitukset alkoivat siinä 19:40 maissa, ja voinpa sanoa etten oo eläissäni ollu yhtä pahassa ihmisruuhkassa kuin Sapporon asemalla seittemän aikaan. Sitä ihmismäärää... huh huh. Ne Tokion aamuruuhkatkin on kyllä aika kuuluisia, mutta ku itelläki oli yukata päällä ja pikkasen kuuma ni tuntu hieman pahemmalta. Niin tosiaan, ostin yukatan kun pitänyt semmonen jo jonku aikaa hankkia :)

Minä ja Yui-san

Pikkasen komiat oli tulitteet

Pikkusen ihmisiäki palaamassa tapahtumasta

Pakollinen omgmullaonyukatapäällä-kuva Tanukikoujilla

Seuraavana päivänä mentiinkin sitten käymään Asahikawassa ja Asahiyaman eläintarhassa, mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa :)

maanantai 23. heinäkuuta 2012

100:s POSTaus!

Sadas kerta kun tähän blogiin kirjotan! Olisin kuvitellut, että tämä päivä olis koittanut aikaisemmin, mutta eipä se haittaa! Oon kuitenkin tähän asti aina epäsäännöllisen säännöllisesti kirjoitellut menoja ja meininkejä, että kaipa sekin ihan hyvin on saavutettu.

Mulla oli suunnitelmissa kirjoitella jotain elämää suurempaa, tyyliin mitä kaikkea oon täällä oppinut ja kasvanut ihmisenä jii än ee jii än ee, mutta mä luulen että säästän ne pateettiset ajatukset sitten tämän blogin loppupuolelle. Sen sijaan kerron kuinka äsken lähetin postilaatikkoja Suomeen! (Koska POSTaus, niinku posti... heh...)

Tosiaan nää 10 kuukautta täällä asuneena sitä mammonaa on hiukan kerääntynyt nurkkiin pyörimään, ja koska täällä oloaika alkaa pikkuhiljaa loppua (kuukausi ja päivä jäljellä!), niin piti alkaa pikkuhiljaa pakkailemaan ja pakkaustietoja täyttelemään. Jotenkin, en tiiä miten (tai no tiiän, haha) sain pakattua neljä laatikkoa täyteen satunnaista tavaraa, lähtien aina kirjoista joululahjoihin. Kolme näistä laatikoista olisin saanut raahattua lähipostiin, mutta se neljäs... Huh huh. 35 kirjaa on yllättävän painava lasti, näin asian vierestä.

Pari viikkoa sitten kun kävin näitä laatikoita postista hakemassa, sain kivalta postisedältä lappusen, missä luki pari numeroa mihin vois soittaa ja pyytää jotakuta hakemaan kaikki laatikot pois. Tänään sitten, kun ei ollu mitään suurempia suunnitelmia päivälle, keräsin rohkeuteni ja soitin toiseen näistä numeroista. Ei siis että inhoaisin puhelimessa puhumista, mutta japaniksi siinä on omat kommervenkkinsä ja mutkansa. Sain kuitenkin soitettua ja sanottua että mulla ois laatikoita, tulukaa hakemaa, ja eip siin mitään.

Käväsin tän asuntolan vastuuhenkilölle sanomassa, että saattaa olla postista tyyppi tulossa käymään, ni kysy multa sitten että niin, moneltako tulee? Ai että monelta? Jaa'a, ei se kyllä puhelimessa sanonut... nooh, tulee jos on tullakseen, oon kotona vielä jonki aikaa.

Varmaan joku tunti myöhemmin tulee tältä samalta vastuuhenkilöltä puhelu että postin tyyppi on paikalla :D Sitte vaan laatikot eteiseen ja vaa'alle, laskutoimituksia ja rahanvaihtoa ja terve moi kiitos käynnistä.

En tiiä onko Suomessa tämmöstä, että tullaan kotiovelta asti hakemaan laatikot ilmaiseksi? Ei siis mitään ylimääräsiä maksuja, maksaa vaan laatikoiden painon mukaan ja sillä selvä. 1-3kk päästä perillä, kun rahtina laitoin menemään. Aika lepposta ja kätevää!

Nyt sitte tulee varmaan jouluun mennessä 32,6 kiloa sekalaista tavaraa Japanista :P



(Kyllä mä oikeasti tein asioita viikonloppuna! Lauantaina käytiin taas Marukoma-onsenissa, mistä jatkettiin sitten Porotokotan-nimiseen ainu-museoon. Nää on tosiaan reippaasti Sapporon ulkopuolella nää paikat, joten olin tosi myöhään kotona ja vietin sitte sunnuntain esseitä kirjoitellen ja testeihin lukien. Illalla kävin kuiteski kavereitten kanssa illastamassa, ja matkalla ravintolaan tuli pari äärimmäisen houkuttelevaa mainoskylttiä vastaan ;D)

Kusikatu Bar :D

"Vaikka on perjantai niin olen silti vapaalla (=ei tekemistä)... :kyynel:"

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Café Rovaniemi ja Tanabata

Lauantaina mentiin kaverin kanssa käymään Café Rovaniemessä jossain Sapporon reunamilla vuoritien varrella. Eipä siinä muuten, bussit kulkee ja jalan pääsee, mutta auringonpaahteessa ja varmaan 90% ilmankosteudessa mäenrinteen kapuaminen ylöspäin ei oo sitä helpointa hommaa. Onneksi kahvila oli kuiteskin kiva, ja ruoka hyvvää, joten oli ihan haasteen arvonen! :)

Sisältä; vähän niin kuin ois jonkun olkkarissa ollut

Syötiin lounaaksi päivän voileipä ja keitto -setti. Vihanneskeitto, ja voileipinä avokado-mikälieherkkuleipä, ja kinkku-juustoleipä (jossa välissä omenaa - toimii yllättävän hyvin!)

Muumikeksejä!


Ei mikään perinteinen pullakahvi

Kahvilareissun jälkeen mentiin erään suomenkielen opiskelijan luo "joshikai" (女子会) kirjaimellisesti tarkoittaa "tyttöjen tapaamista", joten eräänlaista tyttöjen iltaa siis vietettiin (keskellä päivää tosin, haha). Oli kiva tavata tuttuja, ja ruokakin oli todella hyvää~ Lopuksi tietty päädyttiin kasseja ompelemaan ja ihmissuhteita puimaan, mutta mitäpä muuta sitä voiskaan tyttöjen illalta (päivältä?) toivoa ;D Palasin kotiin siinä myöhään yheksän aikoihin, ja kuvittelin että ilta ois sitten ollut siinä pulkassa, mutta eipä ollutkaan!

Tanabata on japanilainen kesäjuhla, jota vietetään heinä- ja elokuun tienoilla. Tanabata itsessään tarkoittaa "seitsemättä iltaa", joten yleensä kaikki juhlimiset tms. aloitetaan heinäkuun seitsemännen tienoilla.

Tietenkin tälläkin festivaalilla on tarina, ja Wikipedian erään version mukaan festivaalin aikaan, seitsemännen kuun seitsemäntenä päivänä, jumalat Orihime ja Hikoboshi saavat tavata toisensa vuoden odottamisen jälkeen. Normaalisti he ovat Linnunradan erottamia, ja ainoastaan Tanabatan aikaan nämä rakastavaiset voivat tavata.

En ite yhtään tajunnut että tämmönen päivä oli kyseessä, mutta illalla kaveri tuli koputtelemaan ovelle ja kysymään kiinnostaisko ilotulitteet. Totta maar, ja mentiin sitte pihalle isolla porukolla tähtisädetikuilla sohimaan. Oli hauskaa :D


Ilotulitteita jeeeee

Nämä olivat kuulemma "vain tytöille", tiedä sitten olisko siinä pitänyt pitkiä pellavia toivoa vai mitä :D

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Hokkaido Jingu Matsuri 2012

Tänä viikonloppuna oli taas häppeninkiä tiedossa! Hokkaido Jingu -nimisellä Hokkaidon suurimmalla temppelillä oli festivaalit/juhlat menossa, ja käväsin siellä sitten perjantaina. Ilmeisesti festarimeininkiä oli muuallakin kaupungissa, mutta itse seikkailin vaan tuonne Maruyama-puistoon, mistä tuon temppelinkin löytää (jos ei eksy, haha!).

Hokkaido Jingu; edessäpäin pääportti temppelille
Kattelin erilaisia esityksiä, mitä oli tarjolla - kamppailulajeja, teeseremoniaa, perinteisiä temppelitansseja (on niillä joku hienompiki nimi mutta kello on paljon enkä jaksa googlettaa, heh) ja apina puujaloilla. Ei siis oltu missään Suomen Tivolissa!

Eräs monista kamppailulajeista, joita oli näytillä
Temppelille pääsee kun suunnistaa ensin Maruyama-puistoon (joka mun pitää vielä jossain vaiheessa käydä paremmin tutkimassa, oli nimittäin ensi vaikutelman perusteella kivan olonen puisto). Olin aika yllättyny, että mun asuntolalta sinne meni pyörällä ehkä se puolisen tuntia. Kartalla välimatka näytti paljon pitemmältä...

Oli aika pelottava ilmestys!

Kattelin esityksiä parin kaverin kanssa, kävin kattomassa teeseremoniaa ja juomassa hyvää teetä, ja sittenpä oikeastaan kierreltiin vähäsen. En viittiny ihmismassoista kuvia ottaa, mutta ruokakojuja oli ihan tajuttoman paljon, ja sitten mun suureksi ihastuksekseni "kultakalakauhontaa" :D Tämä meidän silmiin omituinen meininki on perinteinen japanilainen peli, missä koitetaan kauhoa kultakaloja ammeesta käyttämällä pientä "kauhaa" joka on tehty paperista. Astetta enemmän haastetta, ehkä koitan itekin ens kerralla :)

Papittaria päivätyössään

Mitäs sitte... Oli tosi lämmin päivä ja melkein toivoin, että oisin itekin pukeutunut puuvillaiseen yukataan normifarkkujen sijaan. Oli aika hauskan näköstä nuoria aikuisia pukeutuneina "perinteisesti", pitää ehkä itekin harkita tommosen kesäisen asun hankkimista!
Apina puujaloilla.
Ja sitten vähän videoita loppuun~



Hauskan näköstä hommaa!


Siinä toinen täti valmistaa teetä teeseremonian tyyliin, ja toinen täti sitten puhuu jotain... jostakin...


Missasin villeimmät tanssiliikkeet, mutta näyttää silti ihan asialliselta ;)


 Haha, nää oli hauskoja! Tuossa kylttihommelissa lukee "lintu" ja "muoto" eli mitä lie varpusia nämä tyypit :P


Oli todella nuoret tytöt tanssimassa, näin ne jossain vaiheessa vilaukselta ilman meikkiä ja olisivatkohan olleet yläasteelaisia korkeintaan.


Monkey see, monkey do!


Oon jotenkin ihan innostunut videoiden kuvaamiseen, eli pahoittelen siis spammia ;P

tiistai 12. kesäkuuta 2012

YOSAKOIソーラン祭2012

Sain kaverilta ilmaislipun sen nimiseen tapahtumaan kuin YOSAKOIソーラン祭, eli "Yosakoi Sooran Matsuri". Yosakoi on alkuperiään perinteinen japanilainen tanssimuoto, mutta siitä on pikkuhiljaa tullut ehkä vähän energisempää ja modernimpaa eh, taidemuotoa. Esiintyjiä on yleensä aika monta yhdessä ryhmässä, musiikki on perinteisiä ja modernimpejä elementtejä yhdistelevää, ja asut ovat värikkäitä. Kunnon kesäfestarimeininkiä!

Esiintymislava siinä seittemän aikaan illalla
Yosakoi Sooran Festival järjestettiin tänä vuonna 23. kertaa Odori-puistossa, ja sain tosiaan lipun katsomaan mitälie semifinalisti/finalisti-esityksiä. Ilman lippuakin hommasta pääsee nauttimaan: Odori-puiston molemmilla puolilla, autotiellä siis, tuntui kulkevan jatkuvasti karnevaalityyppisiä Yosakoi-esityksiä, ja niitä pääsi siis ilmatteeksi kattelemmaan.

Kauheasti ei kuvista näy homman nimi, mutta pistänpä tämän oheisen kuvasarjan esimerkiksi:

Ai siistiä, joukko samuraita...

...  joita on yhtäkkiä vähän enemmän...

... ja lopussa niitten vaatteetkin on jo vaihtaneet väriä!

Koska aina ei kuva kerro tuhatta sanaa, niin tässä muutama video. Lisää videoita multa löytyy Youtubesta täältä, jos kiinnostusta riittää ni aina voi vilkaista :)






maanantai 4. kesäkuuta 2012

Zen-seminaari

Tosiaan tossa joku viikko sitten osallistuin ISC:n järjestämään zen-seminaariin. Oli meitä sen joku kolmisenkymmentä japanilaista ja vaihtaria, ja tosi nopeasti kyllä tutustui ihmisiin ton viikonlopun aikana.

Lauantaiaamuna suunnattiin Takikawan pieneen kylään, ja siinä matkan varrella käytiin tutustamassa paikallisiin bisneksiin - rypsipeltoihin! Harmillista sinänsä, että kaikki puhe oli japaniksi, eikä itellä heti aamusta riittänyt energia kuuntelemaan (saatika sitte ymmärtämään, haha...)





The hiiiiiills are aliiiiiiive~


Näköalatasanteella

Lounaan jälkeen saavuttiin sitten temppelille, missä vietettäis se la-su-välinen yö. Sinne kävellessä näki ekana  semmosen hienomman puoleisen etusivun, mutta siihenpä se "perinteinen" temppeliulkomuoto päättyikin. Vieressä oli lastentarhaa ja semmosta :D Mutta sisältä kyllä kiva paikka, ei siinä mitään.




Temppelin iso halli sisältäpäin

Suunnattiin suoraan sitte isoon halliin, missä kuultiin kaikki ohjeistukset ja muut, ja siirrettiin sitte kamat huoneisiin. Pojat olivat päähallissa ja tytöt pienemmässä huoneessa. Hyvin mahuttiin,varsinki sitte illalla ku laitettiin futonit ja kaikki paikalleen.

Tyttöjen makkari

Päähalli

Alotettiin aika nopeasti seminaarin ohjelma, ja heti aluksi oli tutustumisaktiviteetteja, ja sekä vähän syvällisempää ajatustoimintaa vaativaa puuhaa. Lähinnä persoonallisuuteen ja käyttäytymiseen liittyviä juttuja, sekä kulttuurieroista, jos oikein muistan? Saatiin kuitenki ruokaa sen jälkeen! Oli tosi kiva, kun porukalla laitettiin pöydät ja kattaukset kuntoon, ja lopuksi siivottiinkin sitten porukalla kamat paikoilleen ja astiat puhtaiksi. Kollektivismia :P

Temppeliruokaa (todellisuudessa liha ei välttämättä kuuluis asiaan, mutta jos nyt tämän kerran, haha)

Ruuan jälkeen ssssaattoi olla vielä jotain ohjelmaa, mutta en sen tarkemmin muista... Laitettiin futonit kaikille paikoilleen ja ainaski tyttöjen huone olikin sitten yhtä patjaa lattialla, haha! Päästiin kuitenkin onsenissa käymään, ja oli kyllä kivvaa. Illalla sitte porukalla pelailtiin UNOa ja muita korttipelejä. Leppoista, ja tuli aika myöhään valvottua!




Aamulla sitte heräiltiin joskus seitsemän aikoihin, ja halukkaat (eli melkeen kaikki) pääsivät istuttamaan rypsin kukkia (rypsiä?) tienvartta piristämään. Milloinhan sitä on iteki viimeksi saanu sormet multaan sotkettua...






Lopputulos!
Aamupallaa

Siivoiltiin sitten futonit pois, ja syötiin aamiaista. Samalla tavalla kuten muillakin aterioilla, laitettiin porukalla kaikki paikoilleen ja siivottiin sitte kanssa porukalla. Aamiaisen jälkeen alkoikin sitten taas uudet ryhmätyöt, ja ite kyllä tykkäsin! Piti koittaa arvailla, mistä toinen tykkää (esim. "Minkälaisista elokuvista pidät eniten?" A. Romanttisista B. Action-leffoista C. Mysteereistä D. Fantasia-leffoista") ja ei me kyllä voitettu, mutta hauskaa oli :)

Työpajan jälkeen oli sitten vuorossa vähän tutustumista chadouhon, eli japanilaiseen teeseremoniaan ja siihen liittyvään kulttuuriin. Pikaisen historiapaketin jälkeen päästiin itekin sitten maistelemaan ja laittelemaan teetä.

80-vuotias teräsmummeli, joka meillä oli opettamassa :)

Teen laitto kesken

Nomnomnom


Itekin tositoimissa, kyllä sattu ranteeseen lopussa!

Teen jälkeen syötiinkin jo sitten lounasta, ja sen jälkeen takas työpajaan. Tällä kertaa oli vuorossa kehittää ensin sellainen yhteiskunta, joka on täysin sulkeutunut muusta maailmasta, ja toisessa työpajassa piti sitten keksiä eri keinoja, miten saada siitä yhteiskunnasta avonaisempi ja monikulttuurisempi. Oli kyllä mielenkiintoista, varsinkin kun kaikki tapahtui japaniksi ja piti koittaa sitten omiakin ajatuksiaan jakaa muille, mutta hyvin siitäkin selvittiin!


Eräs ryhmistä esittää omaa suunnitelmaansa

Jeeeee

Voittajaryhmä!

Työpajojen jälkeen halukkaat saivat mennä käymään toisella puolella tietä olevassa pyhäkössä, ja kyllä meitä joku kymmenkunta sinne lähti. Hassuja noi japanilaiset pyhäköt, ja jotenkin tuntuu että täällä Hokkaidolla niitä on vielä paljon vähemmän, mitä ns. pääsaarella. Johtunee tod. näk ainuista ja suht myöhäisestä valloittamisesta... mutta kuitenkin!



Siivoiltiin sitten vielä porukalla kaikki tilat, mitä oltiin käytetty, ja lopuksi oli vielä pienen palautuskeskustelun paikka. Oli hyvä huomata, että ilmeisesti kaikilla oli ollut mukava viikonloppu, ja saattaapi olla että tällainen järjestetään sitten ensi vuonnakin (oli siis ensimmäistä kertaa), mikä varmasti lämmittää järjestäjien mieltä.

Itelle ehkä se isoin asia, mikä tältä reissulta jäi mieleen, oli se miten vaikeeta kommunikointi vieraalla kielellä voi oikeasti olla. Ite kun osaa sujuvasti englantia niin eipä koskaan oo pahemmin ollu hätää kärsimässä. Mutta tuona viikonloppuna, kun 98% kaikesta kommunikaatiosta oli japaniksi, ja teemat olivat vähän monimutkaisempia kuin "mitä teit viime viikonloppuna" -kysymykset, niin tuli semmonen olo että nyt kyllä tietää miltä japanilaisista opiskelijoista tuntuu, kun ovat samoilla HUSTEP-kursseilla meidän vaihtareiden kanssa. Sitä haluais osallistua keskusteluun ja sanoa oman mielipiteensä, mutta kun ei vaan pysty. Ei ymmärrä täysin mistä puhutaan, eikä tiedä sanoja, joilla vastata. Mäkin oon kuitenkin suht luottavainen mun kielitaitoon, mutta välillä tuolla seminaarissa oli ihan ulapalla :D Eipä sitä voi luottaa omiin taitoihinsa ihan sokeasti, vaan aina pitäis hyväksyä se, että vielä ois parantamisen varaa. En siis tarkota, että hitsi ku oot huono, mutta sitä koskaan ei tarvi tyytyä siihen, missä milläkin hetkellä on, vaan aina voi koittaa tähdätä vähän korkeammalle ja pidemmälle. Kaikissa meissä on potentiaalia oppia ja osata, näin mä sen aattelen.

Onneksi tuli opittua tuollanenkin asia eikä vaan hengailuksi menny koko viikonloppu :) Nyt sitte täällä jatkuu arki ankaran opiskelun merkeissä, ja ihan niin kuin ois kesäflunssakin tulossa, haha! Mutta katellaas, katellaas. 

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Golden Weekin jälkeen

Golden Week on se viikko Japanissa, jolloin kaikki mahdolliset lomakohteet, -lennot ja -majoitukset on myyty loppuun noin puolet normaalia kalliimmalla hinnalla yli puoli vuotta ennen kyseistä lomaviikkoa. Tänä vuonna lomapäiviä olivat huhtikuun 29. (Showa no hi, "Showa Day", Showa-keisarin päivä), toukokuun 3. (Kenpo Kinenbi, "Constitution Day", perustuslain päivä), toukokuun 4. (Midori no hi, "Greenery Day", ympäristö- ja luontopäivä) sekä toukokuun 5. (Kodomo no hi, "Children's Day", lasten päivä, vaikka käytännössä poikien päivä...) eli lomapäiviä oli aika ruhtinaallisesti. Muutenkin ku on perjantait vapaana, ni käväsin sitte tiistaina ja keskiviikkona luennoilla ja jatkoin lomailua :P

("Kotimaan matkailu" avartaa - tämä löyty Tokiosta joskus maaliskuussa :P)

Ite en tosiaan pahemmin missään käynyt, valitettavasti. Kun tietää, että hinnat on normaalia korkeammat ja että paikat on täynnä japanilaisia turisteja, niin aattelin käyttää ajan johonkin muuhun. Opiskelin siis joka päivä :D (tiedän, oon äärimmäisen mielenkiintoinen ihminen)

Kirsikatkin ovat jo aika lailla kukkineet. Tänä vuonna oli tosi lämmintä huhtikuussa, joten kaikki kukat aukenivat kerralla. Kanji-kurssin opettajan mukaan näin ei oo tapahtunut varmaan 30 vuoteen...

Käväsin kyllä yhtenä päivänä "100 ystävän pirskeissä", eli erään kaverin kaveri järkkää joka kuun viimeinen sunnuntai bileet sadalle kaverille (tai potentiaalisille kavereille, heh!), ja tarjolla on kaaauheasti ruokaa ja juotavaa. Ymmärrettävästi paikkaan on sisäänpääsymaksu, jonka kuitenkin maksaa ihan mielellään. Itekin tapasin monta mielenkiintoista ihmistä siellä, ja suattaapi olla että meen tässä kuussakin siellä käymään :P

Murto-osa 100 kaverin pirskeistä!
Mitäs muuta. Torstaina oli hyvän kaverin synttärit, ja juhlittiin sitten niitä käymällä italialaisessa ravintolassa syömässä. Suosittelen jokaista kokeilemaan pizzaa, jossa on pestoa, herkkusieniä ja pekoniako siinä oli. Tajuttoman hyvää!

Herrrrrkkupizza

Mitäs muuta... Vähän alkoi mennä sateiseksi loppuviikosta, eli ihan hyvällä omallatunnolla pysyttelin sisällä kirjojen parissa. Sivistin myös itseäni lukemalla Orwellin '1984' sekä yhden tämän hetken suosituimmista japanilaisista kirjailijoista, Murakamin, "Wind-up Bird Chronicle". Juuri tämmöisten hyvien kirjojen takia sitä jaksaa pitää lukemistakin harrastuksena eikä ajantuhlauksena :)

Aika on oikeastaan mennyt sitä japania opiskellessa. Tiedän, että pitäis ehkä koittaa välillä käyttääkin sitä kieltä, eikä vain raapustaa kanji-merkkejä, päntätä sanastoa ja tutustua kielioppiin, mutta ku mä niin kovasti haluaisin päästä sen N3:n läpi... Pari kuukautta pitäis jaksaa lukea, koe on heinäkuun eka päivä ja sen jälkeen vois heittää kirjat nurkkaan! Mutta sitä ennen... :F


Vähän etuajassa, mutta HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ LAURA JA HEIDI!