The Great Nippon Excursion, Part III: A Night at a Ryokan

Osa 1: Tokio, 6.3.-9.3.
Osa 2: Osaka, 9.3.-12.3.
Osa 4: Kioto, 13.3.-15.3.
Osa 5: Osaka, 15.3.-18.3.
Osa 6: Tokio, 18.3.-21.3.

Mä oon täällä Japanissa ollessani käyny muutamaan otteeseen onsenissa (=kuuma lähde), mutta koska matkakumppanini ei varmaan mielellään olisi mennyt yksinään onsenin miesten puolelle kylpemään, päätin että käydään yhdessä jossain kivassa paikassa. Onsenit ovat kuitenkin aika mahtavia, ja totta kai sellainen pitää kokea vähintään kerran jos meinaa Japanissa käydä! Löysin meille Yumotokan-nimisestä ryokanista (ryokan = perinteinen japanilainen majatalo) huoneen yhdeksi yöksi, joten Osakasta ajeltiin junalla ensin Kiotoon, ja sieltä sitten pikku betonibunkkerilla edelleen Ogoto-onsenin pysäkille.

Oli pikkasen etsimistä junien kanssa, koska Ogoto-onseniin menevä juna oli joku ihan minimini-juna jota ei missään kuulutuksissa tms valotauluissa ilmotettu... Löydettiin silti oikealle raiteelle!

Hyvä sää oli - tässä vaiheessa...

Päästiin kohdeasemalle perille, ja hypättiin ryokanin autoon (joka siis kuljettaa ryokanin asiakkaita asemalta ja asemalle ilmaiseksi), ja ajaa hurruuteltiin sitten pääkallopaikalle. Saatiin itse päättää illallis- ja aamiaisajat (sisältyivät hintaan), ja saatiin "oma" mikä-se-on, ei mikään sisäkkö kuitenkaan, vaan henkilökunnan edustaja, joka vei meidät huoneeseen, näytti miten hommat toimii, haki meidät myöhemmin illalliselle ja seuraavana aamuna aamiaiselle. Kuiteskin, päästiin meidän isoon huoneeseen ja siinä vähän ihmeteltiin että mihin sitä on oikein tultu. Etenkin, kun ei tuolla englantia puhuttu, ja oltiin oikeastaan ensi kertaa ihan täysin mun (heikkojen) japanin kielten taitojen nojassa. Sanotaanko että vähän meinas jännittää! :D

Kiltti täti laittoi meille manjuu-pullia lämpenemään

Japanilaista naposteltavaa: Vasemmalla takana merilevää, oikealla mitä lie muikkuja jossain ihmesoosissa, violetit jutut on luumua tjsp, ja punaiset jutut sokeroituja minikatkarapuja (mun suosikki!)

Noms noms!

Iso huone oli iso! Oikealla oli telkkari, vasemmalle tuli komeroita, ja taakse rottinkituolien viereen tuli kylppäri

Otin tarkoituksella huoneen, missä oma ulkoallas, että sai Villenkin tutustumaan japanilaiseen kylpemiskulttuuriin ;D

Eteisen pieni keittiösyvennys

Sää tosiaan huononi ihan yhtäkkiä! Istuttiin huoneessa ja katottiin ulos että onpa kiva sää, aurinkoista ja lämmintä - viiden minuutin kuluttua kunnon lumipyry! Kevät <3

Jokaiselle löytyy sopivan kokoinen yukata. Punanen vyö on naisille ja sininen (jota ei kuvassa näy) miehille. Tabi-sukat jalkaan ja menoksi :D

Teehetki

Niin hieno ryokan että vessatkin olis kelvanneet kuninkaallisille...

Paikka oli täynnä kauniita ikebana-asetelmia

Eteisaulan tila-taideteoksia

Oikein mukava yukata, jossa sitten hiippailtiin ympäri ryokania.

Kävästiin kylvyssä lievähkössä lumipyryssä (niin, sanoinko että suihkukin oli siinä parvekkeella...?), ja seitsemäksi mentiin sitten neljänteen kerrokseen, missä meidän "sisäkkö" olikin meitä jo odottamassa. Hän vei meidät omaan huoneeseen, ja voi kiesus sitä pöytää, joka meitä tervehti! Nää kuvat ei tee mitään oikeutta sille ruuan määrälle. Kauheesti pieniä annoksia, ja lopussa sitte kunnon ähkyt nabe ("pata", japanilainen pataruoka) ja riisi -kombinaatiolla. En osaa yhtään sanoa, että mikä oli mitäki, mutta kaikkea syötiin ja useimmista tykkäsin! (En mene Villestä vannomaan, haha! :P)

Ruokaa!

Näissäkin oli oma järjestyksensä, miten syödä; näillä alotettiin. Alhaalla jotain hyytelöä, oikealla mitä lie kaalta, ja vasemmalla mini-mustekaloja (jotka muuten maistuivat ihan lakoilta!)

Mitä lie soosia ja herkkua

Lihaa ja kasviksia ritilällä paistettavaksi

Valkoisessa kulhossa paikan erikoisuus; todella hyvää muussia ja lihaa!

Riisiä ja jonkin sortin ruskeaa kastiketta

Nabe, jossa jotain sipulia, merilevää(?) ja kanaa... tarjottiin riisin ja sieni-keiton kanssa

Ja vielä mahtuu yksi pieni sitruunakiisseli loppuun...

Huh huh. Syötiinpähän kunnolla. Ruuan jälkeen päätettiin vähän kierrellä ryokanissa ja ennen kaikkea käydä kaikissa miljoonassa altaassa, mitä sieltä löytyi (altaita tais olla se seitsemän erilaista?). Olihan se aikamoista lillumista, mutta sen arvoista <3 Ei tarvinnut ees mitään pyyhkeitä kanniskella mukana, vaan jokaisen altaan pukuhuoneesta sai uudet pyyhkeet, jotka jätettiin sitte sinne pukuhuoneeseen kylpemisen jälkeen. Luksusta!

Lisää tila-taideteoksia eteisaulassa

Näkymää jostain kolmos-neloskerroksesta?

Ruokailun aikana oli huoneeseen laitettu pedit valmiiksi, mutta eihän me vielä nukkumaan menty ;3

Varattiin tunniksi eräs ulkoallas, "Ki no Ka" eli "puun tuoksu", ja oli aika ihana. Tosi pikaseen piti kuvia ottaa sillä oli hieman kuumaa ja kosteaa :D

Puuallas tuoksui ihan saunalta!

Ulkoallas

Kylvettiin yömyöhälle eri altaissa, ja mentiin lopulta sitten nukkumaan. Unohdin ottaa kameran aamiaiselle mukaan, mutta voin vakuuttaa, että sekin oli loistelias, runsas ja herkullinen (en vaan muista yhtään mitä syötiin, haha!). Aamiaisen jälkeen vielä kylvyt parissa altaassa (edellisenä päivänä 11. kerroksen ulkoilma-allas, josta näkymä Biwa-järvelle oli miehille, mutta nyt naisille; samoin eräs toinen ulkoilma-allas oli edellisenä päivänä naisille ja nyt sitten miehille), tuliaisten ostamiset, ja sitten ryokanin bussilla asemalle ja siitä sitten Kiotoon tutustumaan.

Näin jälkikäteen, kun asiaa mietin, tuo ryokan oli todella kiva. Todella arvokas, mutta muutaman päivän armottoman nähtävyyksien parissa kiertelyn jälkeen oli ihana vaan mennä ja rentoutua. Olihan se jännittävääkin, sillä se kieli... on vaikea... eikä englantia osata samalla tavalla kuin Suomessa... mutta siitä huolimatta aivan mahtava kokemus. Pitää koittaa enemmänkin käydä juuri noissa onseneissa, sillä ne ovat samanlainen osa kulttuuria mitä sauna on Suomessa ja suomalaisille. :)

Seuraavaksi Kioto!

Enimmäkseen emännöimässä

Mun piti kovasti päivitellä blogia mun ja Villen suurenmoisista seikkailuista Japanin ihme_maassa, mutta tuli vieraita! Ensimmäisenä mua tänne moikkaamaan tuli vanhin sisko, ja ollaankin hengailtu muutama päivä ja otettu vaan rennosti (lounasaikana karaokeen pariksi tunniksi ;D). Käytiin Jozankein Yu-no-Hana -nimisessä onsenissa tossa yks päivä, ja otettiin aika ihanat kuorintahierontahoidot siellä. Kieltämättä jännä kokemus  kylpemisen jälkeen, totta kai ilman rihmankiertämää, mennä siihen hoitopöydälle makaamaan... Mutta oli sen arvoista! Hieronnoissa jos missä huomaa kyllä, onko tulla liikaa istuttua koneella ;)

Huomenna sitte siskon kanssa lähetään käymään Tokiossa parin yön reissu, ja seikkaillaan sitte siellä. Siinä mielessä ihan hyvä, että olin siellä, öö, viikko sitten, että tietää jotenkin varautua siihen mimmonen se paikka on, mutta toisaalta, ei ehkä samanlaista yllätyselementtiä ole mukana... mutta eiköhän me siskon kanssa jotain keksitä! Varmaan istutaan jossain puistossa, juodaan ja katellaan kirsikankukkia; ovat kuulemma kohta puoliin parhaimmillaan... Mutta palaillaanpa ;)

Merkkipaalu: Ensimmäinen kuukausi Sapporossa takana

Ensimmäinen kuukausi Sapporossa takana. Toisaalta tuntuu, että täällä olisi ollut vasta viikon, mutta toisaalta tuntuu, että oisin ollut täällä jo vaikka kuinka kauan. Ristiriitaista, mutta totta!

Tämän kunniaksi - tai no, oikeastaan ihan sattumalta viikonloppu oli täyteen pakattu vaikka ja mitä! Perjantaina vietettiin kolmen husteppiläisen synttäreitä (kuvia en ole postaamassa, sillä... noh, sanotaanko että oli vähän liiankin hauskaa), lauantai meni.... läksyjä lukiessa, ja sunnuntai oli kyllä sellainen kulttuuri-/elämyspläjäys että huh huh. 

Toisaalta, koko vuosi ulkomailla on yhtä kulttuuri-/elämyspläjäystä, ettei sen puoleen....

Sunnuntaiaamuna tavattiin Aki-sensei Nakajiman metroasemalla, ja mentiin katsomaan kobudoun harkkoja. Pikaisella googlettelulla ei lajista paljoa infoa löydy, mutta itse käsitin että se on hyvin vanha kamppailulaji (etuliite "ko" tarkoittaa tässä yhteydessä vanhaa, "budou" taas... noh, budoa), ja siinä on hyvin paljon kaikkea jännää, lähtien aina kendo-tyyppisistä miekkailujutuista aina jijutsuun (vai onko se nyt jujitsu vai jujutsu vai jijitsu... en muista :<). Pari tuntia meni yllättävän nopeasti harjoituksia katellessa, ja tuli itellekin vähän semmoinen olo, että ehkäpä sitä voisi jotain uutta jännittävää harrastusta suunnitella Suomeen palatessa...

Harkkojen jälkeen lähdettiin autolla ajelemaan kohti Marukoma Onsenia, joka sijaitsee Shikotsu-järven eeppisissä maisemissa. Edelleenkään, en onsenin sisältä kuvia ottanut, mutta toivottavasti kuvat ulkoa antavat jonkinlaisen käsityksen paikasta. Tuonne ei tosiaan taida pahemmin päästä kuin omalla autolla, kun taas esim. Jozankein suosittuun onseniin pääsee julkisillakin. Ennen vanhaan muinoin joskus aikoinaan paikalle pääsi vain veneellä Shikotsu-järven poikki, mutta nykyään paikalle kulkevat kapea, mutkainen asfalttitie.

Opin muuten taas uuden asian onseneista: Hiuksia ei pidä kastella veteen, sillä japanilaiset pitävät sitä kuuman veden sotkemisena ja pilaamisena. Kannattaa siis pitkätukkien muistaa laittaa tukka ylös nutturalle, jos mielii olla aiheuttamatta yletöntä närkästystä :) 

(Hauska random fakta: Onsenissa oli pieni, pyöreä sauna (muistutti hobittikoloa, heh heh), ja kiuas oli suomalainen! Eikä siihen saanut heittää vettä päälle! :D

Matkalla onsenista takaisin Sapporoon (niin, jonku 40 kilsaa kaupungista, ihan haja-asutus-/asuttamattomalla alueella) pysähdyttiin pariinkiin otteeseen kuvia ottamaan, sillä maisemat olivat jotain ihan sanoinkuvaamatonta. Ensinnäkin - vuoria! Ei Suomessa ole niitä! Ja oli aivan mahtava tunnelma muutenkin, sillä menomatkalla kylpylään oli satanut pikkasen, mutta sitten kun päästiin perille ja ihan kylpylään asti, niin johan tuoksui ulkoilma-altaassa sateen jälkeinen, syksyinen järvi ja metsä... Melkein tuli koti-ikävä :)

 Shikotsu-järvi on ilmeisesti Japanin toisiksi syvin järvi (mitä lie 300m), ja se on kraaterijärvi, eli vissiin kait syntynyt johonkin kraatteriin. Rannalla olevat kivet olivat siis vulkaanista kiveä, ja hyvin kevyttä ja rakeista! Mitäs muuta... Siinä oli taustalla joku vuori (en millään muista nimeä!), joka on ilmeisesti puoliksinukkuva, ja sieltä kuulemma joskus saattaa tulla savua :)

Välillä ympärillä oli hyvinkin jyrkkiä vuorenseinämiä, joille oli laitettu sellaisia metalliaitoja lumenputoamista estämään, ja varoituskylttejä vierivistä kivistäkin oli muutama matkan varrella.

Onsenin jälkeen palattiin takaisin Sapporoon, ja päästiin käymään Aki-sensein kotona nabea syömässä. Käsitin, että nabe on periaatteessa mikä tahansa pataruoka; liemeen laitetaan aineksia, joiden annetaan kiehua kaasuliekillä, ja sitten niitä poimitaan sieltä ja syödään kastikkeisiin dipaten. Meitä oli syömässä kuutisen henkeä, ja ruokaa olisi ollut ihan riittävästi kyllä tuplamäärällekin! Aivan älyttömän hyvää, kaikki sienet ja kanat ja salaatit ja tofut ja bambut ja porkkanat ja NOMNOMNOMNOM--

Ahem, niin. Hyvvää oli.

Jotenkin todella huvittavaa oli se, että just kun saatiin syötyä ittemme ihan ähkyyn (kukaan ei hievahtanutkaan paikaltaan varmaan tuntiin :P), niin tulee pikkusuolaista pöytään. Niitä sitten vähän maisteltiin ja ähkyiltiin vähän lisää, niin eiköhän pöytään tuu vielä lisää ruokaa! Voi luoja, mulla on maha varmaan venyny kaksinkertaisesti mitä se ennen eilistä oli, mutta kun oli vaan niin tajuttoman hyvää :3

Ja ruuan päälle vielä salmiakkisnapsi ni aijai että kelepas kotia lähtä. Aivan käsittämättömän vieraanvaraista ja mahtavaa ja asdasdasdasd!

Jälkisanoina mainittakoon vielä, että unohdin ystävältäni saamani balilaishuivin kylpylään. Tänään sitten vuokraa maksaessani isännöitsijälle kerroin asiasta, ja hän soitti heti onseniin, mistä se sitten olikin löydetty. Sitten onsenista lähti setä tuomaan tätä huivia meidän asuntolaan, vaikka ajomatkaa on tosiaan se mitä lie 40 kilsaa suuntaansa... Ite pääsin luennolta aika myöhään kotiin, joten sain isännöitsijältä (vai mikä manager, me sanotaan sitä kanri'in-saniksi) huivini takaisin, ja pyynnön että soittaisin takaisin huivin tuoneelle herrasmiehelle. Eipä siinä muu auttanut ku pikaisesti googletella Keigon alkeet 101 ja soittaa kiitospuhelu. Elämäni pahimmat 45 sekuntia, kun piti a) puhelimessa puhua japaniksi, ja b) puhelimessa puhua japanilaista keigoa. Mutta onpahan nyt achievement unlocked ja usko japanilaiseen asiakaspalveluun vaan vahvistettu entisestään! :)

Eiköhän tämä tekstiripuli riitä tällä kertaa, katellaan taas mitä myöhemmin tapahtuu :)