Paineiden kasvaessa

Jännä, miten kaks viikkoa japanin tunteja ja ajantaju on mennyt jo ihan sekaisin. Vastahan oli maanantai, ja nyt on taas torstai ja kohta viikonloppu! Mitä ihmettä...

Vähän meinaa syksyn vaihteleva sää heijastua omaankin mielialaan: välillä on aurinkoista ja toistakymmentä astetta lämmintä, välillä taas sataa vettä, tuulee ja palelee ja taivas on ihan harmaana. Onneksi aurinkoiset päivät ovat kuitenkin toistaiseksi vielä vallalla.

Meinaa vaan olla ihan käsittämättömän paljon tekemistä! :o Jokaiselle valveillaolohetkellä olis kyllä jotain puuhaa, ja välillä tuntuukin, että päivästä loppuvat tunnit kesken - ja tämähän on todella rohkaisevaa, kun mennään vasta toista viikkoa ns. "täydellä" aikataululla.

Onneksi muita husteppiläisiä on monta, ja onneksi heidän joukossaan on aivan älyttömän mahtavia ihmisiä, joiden kanssa hengailla ja joille avautua silloin kun siltä tuntuu :) Ja täällä lämpimät syyspäivät ovat jotain erilaista Ouluun verrattuna - aurinkoisia ja vähintään +15 astetta! (Tosin sadepäivät tuntuvat vähintäänkin yhtä masentavilta kuin koto-Suomessakin :P)

Minä ja mun pyörä; takki ja reppu olivat ostoksia tältä puolelta maailmaa ;3

Väritkin ovat kotoisia ruskan värejä - nyt muutamana viime päivänä on lehtiäkin tippunut siihen tahtiin, että ehkä sitä lunta tosiaan sataa "ensi viikolla", kuten suomen kielen tunneilla puhelivat, mutta ainakin toistaiseksi on ollut punaista, oranssia ja keltaista vähän joka paikassa.

Onneksi kohta on viikonloppu ja päästään juhlimaan kolmen husteppiläisen synttäreitä isolla porukalla Kita23:n asuntolassa. Lauantai sitten varmaan meneekin opiskellessa ja ehkä jotain jännää tekemällä, ja sunnuntaina  käydään katsomassa miekkailuharjoituksia (ei kendoa kuitenkaan) ja siitä sitten johonkin onseniin... Kerran ku on käynyt onsenissa lillumassa ja ihan vaan ollut, niin kyllä sinne ja siihen mielentilaan tahtoo takaisin päästä :)